Eläimiä koskevat asenteet elävät nopeaa muutosta, eläinten käyttö kasvaa globaalilla tasolla ennennäkemätöntä vauhtia, ilmastonmuutos, teollisuus ja väestönkasvu uhkaavat luonnonvaraisten eläinten elinmahdollisuuksia ja kuudes lajien massasukupuutto on käynnissä. Voiko? kysyy, miten eläimiä voisi käsitteellistää tavalla, joka huomioi myös niiden mielen ja kukoistuksen. Se etsiikin uudenlaista tapaa ymmärtää ”eläin” ja tätä kautta myös uudenlaisia keinoja elää muiden lajien rinnalla. Julkaisemme tällä sivulla lyhyitä ja pitkiä tekstejä koskien kyseisiä aiheita.
Kertomisen vaikeudesta
Ote Pipsa Longan käsikirjoitusluonnoksesta: ”joten TÄSSÄ huojun sinun todellisuutesi kynnyksellä yritän kertoa sen” .. Aamu. Yksi koiristani puhdistaa turkkiaan ja jää sitten katsomaan, miten keltaiset lehdet tanssivat maahan. Miten hän kokee maailman? Yö. Koira makaa vierelläni ja kirjoitan häntä mielessäni. Yritän kuvitella koirien olemista, elämää tässä asunnossa, luonani. Äkisti jokin vihlaisee ja lopetan. Asetun levolle,…
Ihmistä puhuva eläin vai eläintä puhuva ihminen?
Elisa Aaltolan pitämä puhe, Kieli ja eläin -kirjan julkistamistilaisuus, toukokuu 2022 Rönsyt Vuosia sitten löysin ranskalaisfilosofi Henry Bergsonin ajattelun, jossa kielen kritiikki näyttelee keskeistä sijaa. Bergson väittää kirjassaan Matter and Memory (1896), että erityisesti representoiva, luonnontieteellinen kieli on kyvytöntä tekemään todellisuuden moninaisuudelle oikeutta. Sen termit ovat kuin kaksiulotteisia laatikoita, joita väkisin koetetaan asettaa kolmiulotteisen todellisuuden…
Miten eläimet kohtaamme ja miten heitä kerromme
Salla Tuomivaaran puheenvuoro Lajienvälisiä kohtaamisia -tapahtumassa Koneen Säätiön Lauttasaaren kartanolla 28.4.2022 Miten eläimet kohtaamme ja miten heitä kerromme Tapamme ottaa luonto haltuumme ja rakentaa kaupunkimme ohjaa meidät tiettyjen eläinten ääreen. Kulttuurimme ohjaa meitä katsomaan eläintä monien hyvin vahvojen linssien, moneen kertaan kerrottujen tarinoiden kautta. Voisimmeko pysähtyä yksilön äärelle ja katsoa toisin, ohi vakiintuneen tavan kertoa eläimiä? Entä millä tavoin…
Sikojen elämän kertomisesta
Seinäjoen Taidehalli sijaitsee valtavaksi navetaksi aikanaan kaavaillussa punatiilisessä rakennuksessa, jossa ennen taideinstituutioita majaili suurten sikatalojen Atrian ja Itikan toimintoja. Toisen kerroksen näyttelytilaan noustessa alkavat kuulua sikojen huudot. Ne kantautuvat ääni-installaatiosta Odotustila – Waiting Room, jossa kuullaan elämänsä viimeistä yötä teurastamossa viettäviä sikoja. Äänet ovat hurjia, vaikka teurastaminen on vielä tuntien päässä. Olen matkustanut Seinäjoelle edellisen…
Esityksestä ”lokkijuttu”
Helsingissä Kauppatorin laidalla Havis Amandan suihkulähteen vieressä seisoi Todellisuuden tutkimuskeskuksen Esityskioski, josta sai ostaa esitystaidetta 20. – 28.8.2021. Kioskin menussa oli tarjolla laaja valikoima muodoltaan erilaisia, yksin tai ryhmässä koettavia, kaupunkitilaan sijoittuvia esityksiä. Yksi esityksistä oli tanssiteos Lokkijuttu. Lokkijuttu tutki Kauppatorin lokkien todellisuuksia. Siinä havainnoitiin ja kuviteltiin lokkien elämää sekä tanssittiin lokkien kanssa. Se kysyi,…
Kerronnasta: eronteko ja yhteys
Erilajisten kuvaamisesta John Berger väitti esseessään ”Why look at animals?” (1977), että ihmiset ovat halki lajinsa historian halunneet kuvata muita lajeja löytääkseen kosketuspintoja siihen, mitä on olla toinen eläin. Kun muinaisihmiset maalasivat luolien seinille härkiä ja sikoja, he etsivät yhteyttä eläimeen. Meissä onkin Bergerin mukaan tarve aistia toislajisia olentoja, olla niihin yhteydessä, ymmärtää niiden olemassaoloa.…
Kun näyttämö on lajienvälinen
Jotta muunlajisia eläimiä päästäisin kertomaan esittävässä taiteessa, on ensin purettava myytti, että esitys on ainoastaan inhimillistä todellisuutta käsittelevä paikka. Tämä ihmiskeskeisestä maailmankuvasta kumpuava taidekäsitys lymyilee edelleen joidenkin esitysten tekijöiden perusolettamuksena. Kertoaksemme eläinnäkökulmia tai tehdäksemme lajienvälisiä esityksiä on lähdettävä liikkeelle siitä, että tunnistetaan arvo myös muiden kuin ihmisten tarinoissa ja otetaan vakavasti muiden eläinten kyky osallistua…
Kettu katsoo takaisin – eläinrepresentaatioista
Matilda Aaltosen ja äänisuunnittelija Markus Tapion yhteistyönä tehty audioessee Kettu katsoo takaisin – Eläinrepresentaatioista julkaistiin 30.5.2021 Ylellä Radiogallerian tuotannossa. Sanojen, kuvien ja kertomusten voimaa käsittelevässä ääniteoksessa Salla Tuomivaaran sekä Liisa Kasken ajatukset yhdistyvät orgaanisen ja synteettisen rajapinnassa kehkeytyvään äänelliseen maisemaan, joka kutsuu tuntemaan ja viipyilemään. Teoksen äänimateriaali rakentuu erilaisista kuulokuvista, eliöiden kuhinasta ja aamuöisistä lintuparvitsa,…
Lajienvälisiä kohtaamisia – luonnos 1, Aino ja pikkuiset
MUU Helsinki nykytaidekeskuksessa 14.5.2021 toteutettu online-performanssi Lajienvälisiä kohtaamisia – luonnos 1, Aino ja pikkuiset oli katkelma Matilda Aaltosen ja Outimaija Hakalan tekeillä olevasta videoteoksesta, joka esitetään syksyllä 2021 Todellisuuden tutkimuskeskuksen off-ohjelmistossa. Ihmisten ja muunlajisten eläinten suhdetta ja kohtaamisia käsittelevässä videoteoksessa etsitään tapoja kertoa eläimiä niin, että he saavat määrittää tilanteiden kulun, ovat vahvoja toimijoita ja…
Olevaisia
Olevaiset ovat kipsivalosten ja mustepiirrosten keinoin tehtyjä kuvia kivi- kasvi- ja eläinkunnan olennoista, jotka ovat huhtikuussa esillä Kouvolan Poikilo-museossa sijaitsevassa Kouta-galleriassa. Olevaisten rinnalla museossa on laajempi Ilmiöitä ja Olioita näyttely, jossa on Timo Heinon, Jaakko Tornbergin ja Timo P. Vartiaisen teoksia. Koen näistä erityisesti Timo Heinon veistokset läheiseksi omalletaiteelliselle työskentelylleni. Heino on minulle itse asiassaesikuva, jonka kekseliästämateriaalinkäyttöäja veistosten estetiikkaa olen…
Toinen luonto, käsiohjelmateksti
Katson ulos ikkunasta ja kanahaukka istuu puunoksalla. En heti käsitä, mikä se on, koska näky on niin yllättävä. Katson ja katson, haukka istuu ja kääntelee päätään. Pelkään sen lähtevän, sydän sykähtelee yllätyksen ja ihmetyksen ilosta. Minuutit kuluvat, mitään ei tapahdu. Haukka on ja tarkkailee. Joskus se pörhistää sulkiaan. Yritän jaksaa olla ja käsittää, että se…
Voiko eläintä kertoa? – Miksi kerromme eläimet ensisijaisesti erojemme kautta ja miten se vaikuttaa ajatuksiimme eläimistä
Kysymme tutkimushankkeessamme voiko eläintä kertoa. Vastaus vaatii sen pohtimista, mitä tarkoittaa kertominen ja mitä tarkoittaa eläin. Tässä tekstissä pureudun eläimen käsitteeseen ja erityisesti ihmisen ja eläimen välisen eronteon merkitykseen eläinten kertomisessa. Eläin tarkoittaa kielenkäytössämme ensisijaisesti muita eläimiä kuin ihmistä. Näin siitä huolimatta, että tiedämme ihmisen olevan osa eläinkuntaa. Eläimellä, eläimyydellä ja eläimellisyydellä voidaan tarkoittaa silti…
Tunteet ja rajat
Kaikkialla, kaiken aikaa, ihmiset selvästi rakastavat eläimiä. Tuntematon mies kuulee ensimmäisen sepelkyyhkyn huhuilun ja haluaa kertoa, että se tekee hänetkin iloiseksi. Aikuiset ja lapset riemastuvat kun näkevät leppäkerttuja, sisiliskon tai sammakoita. Helliä ankkavideoita joka päivä postaava Twitter-tili on heistä aivan paras. Ruohikolla juokseva pienet porsaat ovat suloisimpia ja kissat ja koirat ovat mahtavia, good boi,…
VOIKO ELÄINTÄ KERTOA? 