Voiko eläintä kertoa? -tapahtuma

Miten ihmiset kuvaavat ja kertovat toisenlajisia eläimiä, ja mitä seurauksia tällä on eläinsuhteellemme? Tapahtuma ”Voiko eläintä kertoa?” tarkastelee aihetta tieteiden ja taiteiden kautta. Mukana on sekä suomalaisen että kansainvälisen eläintutkimuksen huippuja ja palkittuja taiteilijoita, joita yhdistää halu ymmärtää eläintä paremmin. Tällaisia tilaisuuksia järjestetään Suomessa harvoin, eli tervetuloa!

Tapahtumapaikka: Puistokatu 4, Helsinki (https://puistokatu4.fi/). Tila on esteetön. Vapaa pääsy.

Tapahtuma järjestetään osana ”Voiko eläintä kertoa? Eläinten käsitteellistämisen haasteet tieteissä ja taiteissa” -hanketta. Sen rahoittaa Koneen Säätiö.

OHJELMA

(Ohjelma on alustava, eli muutoksia voi vielä tulla)

*

TORSTAI 1.12.

Klo 13-15.30

KERTOMISESTA

Pauliina Haasjoki: Runoutta

Elisa Aaltola: ”Kielestä, kertomisesta ja eläimistä”

Videoteos ”Terveisin kyy” (työryhmä: Matilda Aaltonen, Taru Aho, Riikka Lakea ja Joonatan Aaltonen)

Pipsa Lonka & työryhmä: ”Tunnustelma yhden eläimen kertomisesta: Lukudraamaote Pipsa Longan kirjoitteilla olevasta näytelmästä ’Peter asui talossa’” (työryhmä: Anni Klein, Julia Lappalainen, Sara Melleri ja Heidi Soidinsalo)

*

Klo 17-20

TUNTEVA, AJATTELEVA ELÄIN

Panu Pihkala: ”Eläimiä koskevat tunteet: alustavia huomioita ympäristötunteista ja ’eläintunteista’”

Laura Hänninen: ”Masentunut vasikka ja innostunut sika – voiko käyttäytymistä tutkimalla ymmärtää muita eläimiä?”

Helena Telkänranta: ”Miten eläinkäsitteiden kehitys luonnontieteissä on edistänyt uuden tiedon ja ymmärryksen löytymistä?”

*

PERJANTAI 2.12.

Klo 9.30-11


VÄKIVALTA, KUOLEMA JA KIELI

Pauliina Rautio: ”Vahingossa, huomaamatta, tarkoituksella, toisaalla – Lasten ja nuorten ajatuksia toisten eläinten kuolemasta”

Tiina Ollila: ”Teurastamisprosessi: ei-eläimellistäminen ja
tekninen kielenkäyttö”

*

Klo 12-14.30

MUUTTUVA ELÄINKUVA

Otto Latva: ”Eläimen kertominen monilajisessa historiantutkimuksessa”

Visa Kurki: ”Mitä oikeus kertoo eläimestä?”

Salla Tuomivaara & Liisa Kaski: ”Dialogi eläimen käsitteen evoluutiosta”

*

Klo 16-17

Tanssiteos ”Performing Animalities – A Praxis” (Matilda Aaltonen, Veli Lehtovaara, Markus Tapio)

*

Klo 17-20

KERTOMISEN POLITIIKKA

Sanna Karhu: ”Äitien ja muiden nisäkkäiden puolesta? Kohti ekofeminististä ja queeriä maitoteollisuuden kritiikkiä”

Kuura Irni: ”Kuinka rakastaa kissaa? Pohdintoja kommunikaatiosta, diplomatiasta ja yhdessä elämisen eettisestä monimutkaisuudesta”

Pinja Mustajoki: ”Merkintöjä muunlajisten kertomisesta”

Laura Gustafsson: ”Mikään ei todella katoa”

*

LAUANTAI 3.12.

Klo 11-14.15

KUVATTU JA ESITETTY ELÄIN

Marianna Lammi: ”Piisamin hetki ja muita tapoja kuvata toisenlajisia lastenkirjallisuudessa”

Karoliina Lummaa: ”Eläinrunous – sanat väliaineena”

Outimaija Hakala: ”Kuvilla kerrotut eläimet”

Tuija Kokkonen: ”Keskustelemassa eläinten kanssa? Kohtaamisen, kuvaamisen ja etiikan kysymyksiä lajienvälissä esityksessä”

*

Klo 16-17

Tanssiteos ”Performing Animalities – A Praxis” (Matilda Aaltonen, Veli Lehtovaara, Markus Tapio) (uusintaesitys)

*

Klo 17-19.30

HYÖDYNNETTY JA HYÖDYNTÄVÄ ELÄIN

Helinä Ääri: ”1910-luvun nuortenromaani ja lajienvälisen ystävyyden rajat eläintuotannossa”

Sami Keto: ” Ihmiskeskeisyyden esteet eläimen tavoittamisessa”

Terike Haapoja: ”Eläinkapitalismi – kuinka käsitteellistää lajirajoista
piittaamatonta riistoa”

*

SUNNUNTAI 4.12.

Klo 11.30-13

KANSAINVÄLISIÄ NÄKÖKULMIA I (in English)

Eva Meijer: ”Listening to mice”

Jessica Ullrich: “Art-Histories. Narrating Animals in Aesthetic Practices”

*

Klo 15-16

Ville Aalto: Avian Electronics (ääniteos)

*

Klo 16-17.45

KANSAINVÄLISIÄ NÄKÖKULMIA II (in English)

Kristin Andrews: “Examining Social Norms in Animal Cultures”

Kari Weil: “Animal Affects and the Language of Sensation”

*

Klo 18-19.30


VOIKO ELÄINTÄ KERTOA?

Loppukeskustelu työryhmän ja yleisön välillä

*

Lisäksi tapahtumassa on esillä Outimaija Hakalan taidetta ja videoteos:

”Lajienvälisiä kohtaamisia” (työryhmä: Matilda Aaltolnen, Outimaija Hakala, Joonatan Aaltonen ja Timo Takala. Tuotanto: Todellisuuden tutkimuskeskus)

*

Esiintyjät:

Ville Aalto tekee keinotekoisia luontoääniä, jotka soivat elektronisen musiikin seassa. Digitaalinen kuhankeittäjä laulaa, sähköiset signaalit muuntautuvat sirkkojen siritykseksi, virtapiireissä syntyy sade. Sähköiset luontoäänimaisemat herättävät mielikuvia lajikadon muokkaamasta tulevaisuudesta, jossa aidon ja keinotekoisen raja on epätarkka ja häilyvä. Kaikki ääni on elektronisesti tuotettua.

Elisa Aaltola on eläin- ja ympäristöetiikan dosentti ja vanhempi tutkija. Hän työskentelee Turun yliopiston filosofian oppiaineessa ja tutkii tällä hetkellä tunteiden sekä positiivista että negatiivista vaikutusta eläin- ja luontosuhteeseen. Aaltolan viimeisin kirja on Esseitä eläimistä (Into 2022).

Matilda Aaltonen on helsinkiläinen esiintyjä ja koreografi, jonka taiteellinen työ käsittelee kysymyksiä ruumiillisuudesta, ihmisten ja muunlajisten eläinten suhteista sekä lajienvälisestä yhteistyöstä. Hän valmistui tanssitaiteen maisteriksi Taideyliopiston Teatterikorkeakoulusta 2020. Osana Voiko eläintä kertoa? -tutkimushanketta Aaltonen on luonut teokset Performing Animalities – A Praxis (2022), Lokkijuttu (Todellisuuden tutkimuskeskus, 2021), Lajienvälisiä kohtaamisia (Todellisuuden tutkimuskeskus, 2021) ja Kettu katsoo takaisin – Eläinrepresentaatioista (Yle – Radiogalleria, 2021).

Kristin Andrews helped to establish the philosophy of animal minds, and brings empirical and theoretical expertise to questions about the similarities and differences between humans and nonhuman animals in terms of their cognitive, affective, social, and cultural capacities. Her current research program has raised awareness of the existence of social norms in nonhuman animal communities, and illuminates how these norms can help to support conservation and welfare goals. She is York Research Chair in Animal Minds and Professor of Philosophy at York University, and was elected to the College of the Royal Society of Canada in 2015.

Laura Gustafsson on helsinkiläinen kirjailija, joka työskentelee myös teatterin ja kuvataiteen kentillä. Gustafssonin teoksissa yhteiskunnalliset aiheet ja ylimaallinen kohtaavat. Eläinoikeusaktivismin maailmaan uppoutuva kuudes romaani Mikään ei todella katoa ilmestyy keväällä 2023. Vuodesta 2012 Gustafsson on tehnyt yhteistyössä kuvataiteilija Terike Haapojan kanssa museoita, esityksiä ja videotaidetta. Gustafsson&Haapoja-projekti tarkastelee yhteiskuntaa ja historiaa muiden eläinten näkökulmasta, etsii yhteiselon mahdollisuuksia ja luo utopioita.

Terike Haapoja on New Yorkissa asuva kuvataiteilija. Haapoja käsittelee kirjoitusten, näyttelyiden ja esitysten kautta ihmisen ja eläimen suhdetta, kuolevaisuutta, tiedon tuottamisen tapoja, ja yhdessäolon mahdollisuuksia. Haapojan ja Laura Gustafssonin vuodesta 2012 jatkunut yhteistyö on keskittynyt lajienväliseen elämään ja toislajisten eläinten todellisuuden käsittämiseen. Lisätietoja: terikehaapoja.net, gustafssonhaapoja.org.

Pauliina Haasjoki on runoilija ja esseisti, joka ajattelee teksteissään ihmislajisia, muunlajisia ja planetaarisia kehoja, niiden aineellisuutta ja vuorovaikutuksia. Häntä kiinnostaa myös mm. vapaalla liikkeellä ilmaiseminen ja äänillä leikkiminen. Haasjoen tuoreimpia ovat runoteokset Planeetta (2016), Promessa (2019) ja Nausikaa (2022) sekä esseeteos Himmeä sininen piste (2019).

Outimaija Hakala on kuvataiteilija ja taidehistorioitsija, joka tekee taiteellista väitöstutkimusta Aalto-yliopiston taiteen laitoksella muunlajisen eläimen kerronnasta ja yksilöyden huomioon ottamisesta kuvataiteessa. Hän työskentelee pääasiassa kuvanveiston menetelmin ja rakentaa ympäristötaideteoksia eläimille metsässä Pirkanmaalla.

Laura Hänninen on eläinlääketieteen tohtori ja eläinten soveltavan käyttäytymistieteen dosentti Helsingin Yliopistossa. Hän opettaa ja tutkii eläinten käyttäytymistä ja hyvinvointia vanhempana kliinisenä opettajana Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa. 

Kuura Irni toimii sukupuolentutkimuksen yliopistonlehtorina Helsingin yliopistolla. Hän harjoittelee kotonaan kissadiplomatiaa ja on teoreettisesti inspiroitunut rakentamaan yhteyksiä kriittisen eläintutkimuksen ja nykyfeministisen tutkimuksen välille.

Sanna Karhu (FT, VTM) on filosofi ja tutkijatohtori, joka on erikoistunut poliittiseen filosofiaan,  feministiseen filosofiaan, queer-teoriaan ja kriittiseen eläintutkimukseen. Viime aikoina hän on kirjoittanut mm. ekofeministisestä maidontuotannon kritiikistä, näkyvyyden politiikasta teurastamoissa ja imettämisestä queer-ekologian näkökulmasta.

Liisa Kaski on eläinsuhteiden historiaan perehtynyt antiikintutkija ja folkloristi, joka tekee väitöskirjaa eläimen käsitteen synnystä arkaaisessa kreikassa. Hän on suomentanut eläinaiheisia tekstejä mm. Porfyriokselta ja Plutarkhokselta sekä kirjoittanut itämerensuomalaista luontosuhdetta käsittelevät tietokirjat Myyttiset eläimet (SKS 2019) ja Perinnevegeä (yhdessä Anniina Ljokkoin kanssa, SKS 2021). Jälkimmäinen teos sai Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon syyskuussa 2022

Sami Keto pyrkii työssään kuromaan yhteen repeämää, jonka kult­tuu­ri­set ker­to­muk­set ovat ihmisen ja muun elämän välille ai­heut­ta­neet. Vuonna 2022 ilmestyneessä tietokirjassaan Enemmän kuin sapiens – kasvu elonkirjon jäseneksi (Into Kustannus) Keto koostaa ihmisyyden kertomusta, jonka keskiössä on jäsenyytemme elonkirjossa. 

Tuija Kokkonen on taiteilija (kirjoittaja & ohjaaja), tutkija ja taiteellisen tutkimuksen professori Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa. Hän on kehittänyt lajienvälisen esityksen käytäntöä ja teoriaa väitöstutkimuksessaan, jonka keskiössä oli esityssarja Muistioita ajasta – esityksiä ei-ihmisten kanssa ja ei-ihmisille (2006–).

Visa Kurki on yleisen oikeustieteen apulaisprofessori Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Hän on tutkinut eläinten oikeudellista asemaa ja oikeussubjektiutta. Kurki johtaa myös Suomen Akatemian ja Helsingin yliopiston rahoittamaa Eläimet hyvinvointiregiimissä -tutkimushanketta, jossa tutkitaan eläinsuojeluoikeuden yleisiä oppeja ja periaatteita.

Marianna Lammi kirjoittaa väitöskirjaansa Pohjoista luontoa tutkimassa -hankkeessa Turun yliopistossa. Lammi tutkii eläinten syömiseen liittyviä eettisiä kysymyksiä lasten kuvakirjoissa kriittisen eläintutkimuksen lävitse.

Otto Latva on kulttuuriseen eläin- ja kasvitutkimukseen sekä ympäristöhistoriaan erikoistunut historioitsija ja monilajisen historian dosentti. Tutkimuksissaan hän on perehtynyt erityisesti ihmisten ja eläinten jaettuun menneisyyteen ja merellisen ympäristön hahmottamiseen pitkällä aikavälillä. Hän johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimushanketta Kadonneet, uhanalaiset ja saapuneet lajit – Ihmisten suhde Itämeren muuttuvaan biodiversiteettiin (HumBio; http://www.utu.fi/humbio) ja Weisell-säätiön rahoittamaa hanketta Pyöriäismuistot. Ihmisten ja pyöriäisten jaettu menneisyys Suomen merialueella.

Veli Lehtovaara on kansainvälisellä tanssin ja kokeellisen teatterin kentällä työskentelevä koreografi ja esiintyjä. Hän asui ja työskenteli Brysselissä vuosina 2008–2018. Lehtovaaran teoksia on esitetty keskeisillä näyttämöillä ja festivaaleilla Euroopassa sekä Etelä- ja Pohjois-Amerikassa. Viime vuosina hän on keskittynyt työssään koreografian, ekologisen ajattelun ja ruumiin moninaisuuden rajapintoihin. Lehtovaara opettaa ja tekee taiteellista väitöskirjatutkimusta Teatterikorkeakoulussa.

Pipsa Lonka on näytelmäkirjailija ja dramaturgi. Hänen viimeisimmät näytelmänsä  ’Toinen luonto’ ja ’neljän päivän läheisyys’ ovat haastaneet teatteria vaatimalla sitä ottamaan lukuun eläimistön todellisuuden.

Karoliina Lummaa on ekokriittisen kirjallisuudentutkimuksen dosentti. Hän työskentelee Turun yliopiston ihmistieteiden tutkijakollegiumissa TIASissa sekä itsenäisessä BIOS-tutkimusyksikössä. Hän on erikoistunut humanistiseen eläin- ja ympäristötutkimukseen. Väitöskirjansa Lummaa teki suomalaisesta linturunoudesta.

Eva Meijer is a philosopher, writer, visual artist and musician. Meijer works as a postdoctoral researcher at the University of Amsterdam (NL), on the four-year research project The politics of (not) eating animals, supported by a Veni grant from the Dutch Research Council. She wrote fourteen books, fiction and non-fiction, her work has been translated into over twenty languages. More information can be found on her website: www.evameijer.nl

Pinja Mustajoki on äänisuunnittelija, elokuvantekijä ja visuaalisen kulttuurin tohtoriopiskelija. Hänen väitöstyönsä käsittelee eläinaktivistivideoita ja tuotantoeläinten näkyväksi tekemistä.

Tiina Ollila on kielestä ja kuolemasta kiinnostunut sukupuolentutkimuksen oppiaineen väitöskirjatutkija (Turun yliopisto). Hänen väitöskirjansa käsittelee tuotannossa pidettävien eläinten teurastukseen liittyviä käytänteitä, diskursseja ja affekteja.

Panu Pihkala (dos.) on johtava suomalainen asiantuntija ympäristöahdistukseen liittyvässä tutkimuksessa. Hänen teoksensa Päin helvettiä? Ympäristöahdistus ja toivo (2017) herätti laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Kansanvalistusseura myönsi Pihkalalle vuonna 2018 kansallisen Sivistyspalkinnon hänen ansioistaan ympäristöahdistuksen käsittelijänä. Pihkala toimii tutkijatohtorina ja hänellä on ympäristöteologian dosentuuri Helsingin yliopistossa. Vuonna 2022 hän aloitti yhteistyön tutkimushankkeen ”Kirjallisuus ja lukeminen ilmastokriisin aikakaudella” (PI Toni Lahtinen) kanssa, ja vuonna 2023 hän aloittaa tutkijana Elonkirjon äänettömät -hankkeessa (PI Elisa Aaltola).

Pauliina Rautio on lasten ja nuorten eläinsuhteista kiinnostunut yliopistotutkija Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnasta. Hän johtaa kahta kansalaistiedehanketta, joissa keskitytään hankalaksi koettuihin tai vähäpätöisinä pidettyihin toisiin eläimiin.

Markus Tapio on helsinkiläinen äänisuunnittelija, joka työskentelee monialaisesti esittävän taiteen parissa. Näyttämöteosten ohella Tapion taiteelliseen tuotantoon kuuluu myös itsenäisiä ääniteoksia galleriatiloihin ja radioon. Hän ja Aaltonen ovat tutkineet eläinkysymyksiä taiteessaan teoksilla kuten Performing Animalities – A Praxis (2022), Lokkijuttu (Todellisuuden tutkimuskeskus, 2021) ja Kettu katsoo takaisin – Eläinrepresentaatioista (Yle – Radiogalleria, 2021). Tapiolla on maisterin tutkinto Taideyliopiston Teatterikorkeakoulusta.

Helena Telkänranta on eläinten käyttäytymistieteen tohtori ja moninkertaisesti palkittu tietokirjailija. Päätyönään hän johtaa perustamaansa tiedeviestintä- ja tutkimusyritys Arador Innovations Oy:tä

Salla Tuomivaara (YTT) on sosiologi, joka väitteli Tampereen yliopistossa keväällä 2018 sosiologian eläinkäsitysten muotoutumisesta. Tällä hetkellä hän työskentelee Turun yliopistossa post doc -hankkeessaan Kun ihminen lakkasi olemasta eläin. Eläin, eläimellisyys ja ihminen-eläin-ero sosiologiassa ja antropologiassa ennen ja jälkeen toisen maailmansodan.

Jessica Ullrich is professor for art history and aesthetics at the University of Fine Arts Muenster. She curated art exhibitions and video screenings on animals and art in Berlin, Utrecht, and Sao Paulo and published exhibition catalogues, collections of essays, and articles mainly on modern and contemporary art and on human-animal relations in art. Jessica was the representative of Minding Animals Germany 2011-2020 and she is editor of Tierstudien, the German academic journal for animal studies.

Kari Weil is University Professor of Letters, the College of the Environment and Feminist, Gender and Sexuality Studies at Wesleyan University.  She is the author of Precarious Partners: Horses and their Humans in Nineteenth-Century France (University of Chicago Press, 2020), Thinking Animals:  Why Animal Studies Now (Columbia UP, 2012), Androgyny and the Denial of Difference (University Press of Virginia, 1992), and numerous essays within the fields of animal studies and feminist theory. Her current research explores the legacies of animal magnetism in theories of affective influence, tactility, and traumatic healing.

Helinä Ääri työskentelee väitöskirjatutkijana Turun yliopistossa hankkeissa ”Kestämättömän kehityksen kulttuuri” ja ”Pohjoista luontoa kuvittelemassa”. Hän tutkii kanakuvausta 1900- ja 2000-luvun suomalaisessa kirjallisuudessa.